Trilogian jälkeen Tammi kustansi Vuorileijonan varjo -sarjaa vielä kolme osaa. Jääsilmässä on keskeisenä henkilönä Verraka, jonka kautta käsittelen samaa kuin trilogian Karetassa, taistelijasankaruuden tragiikkaa.
Verraka on henkilö, johon tunnen vahvaa henkistä sukulaisuutta, sillä vaikka minulla ei ole hänen voimiaan, minulla on hänen heikkoutensa: kiivaus, joka saattaa johtaa äkilliseen, äärimmäisen vaikeasti hallittavaan raivostumiseen. Tiedän siis, mitä ongelmia se aiheuttaa lähipiirille, ja millaista häpeää ja itseinhoa henkilölle itselleen.
Tulisydämessä ja Tuulen tavoittelussa keskeisenä henkilönä on Dotar, joka pyrkii hallitsemaan muita älynsä ja juonittelun avulla. Dotariinkin olen kirjoittanut omia heikkouksiani, varsinkin syvään juurtuneen alemmuudentunnon, joka aikoinaan ajoi pätemään arveluttavinkin keinoin.
Sarjan piti jatkua, mutta se jatkui vasta noin viidentoista vuoden kuluttua, sillä Tammella kyllästyttiin hankalaan luonteeseeni (mikä ei tietenkään ole ihme noiden juuri tekemieni tunnustusten valossa), ja kustantamon ovi suljettiin minulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.