Väittelin tohtoriksi vuonna 1999 aiheenani Kirsti Simonsuuren Pohjoisen yökirjan viesti ja vastaanotto. Lisensiaatintyöni olin tehnyt sankarimyytistä Edgar Rice Burroughsin Mars-trilogiassa, tai oikeastaan ikiaikaisesta, jo Homeroksen Iliaassa ja Odysseiassa esiintyvästä myytistä, jota Burroughskin toisintaa.
Lisensiaatintyössä olin tosissani etsimässä vastausta siihen, mitä myytti taistelijasankarista perimmiltään on. Väitöskirjaa tehdessäni olin jo turhautunut siihen, miten opinnäytetöissä pitäisi osoittaa oppineisuus ja perehtyneisyys. Toki olen väitöskirjani tutkimustulosten takana, mutta kirjoitin ne lähes väitöskirjan parodiaksi kasaamalla (tietoisesti) sinänsä tarpeettomia viitteitä viitteen perään, ja paisuttamalla lähdeluetteloa teoksilla, joista olin poiminut yhden melko satunnaisen yksityiskohdan.
Esitarkastajista ainakin Teivas Oksala taisi huomata leikittelyni, ja työn ohjannut Liisi Huhtala oli siitä ilmeisen tietoinen. Kun sain keskinkertaisen arvosanan enkä ollut siihen ihan tyytyväinen, Liisi Huhtala sanoi, ettei voi enempää vaatia työstä, joka on vihellellen tehty.
No joo, viheltelinhän minä, mutta hauskaa oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.